Sepia ja Punainen

Neljä runoilijaa Limasta

Villacorta, Falconi, Polack ja Chirif tietävät, että Liman taivaalla voi nähdä hädin tuskin vain kolme tai neljä tähtikuvioitettua pistettä. Silti he kirjoittavat. He tuntevat nahoissaan myös tihkusateet ja talven kostean kylmyyden, joka huurtaa silmälasit ja paperit.  Tästä Liman rajoitetusta tilasta käsin he ojentavat meille jotain varteenotettavaa.  Jotain, joka voidaan asettaa tärkeään asemaan perulaisessa runoudessa, mikäli sille omistetaan aikaa ja ahkeraa lukemista. Puutteet ovat varmasti ilmeisiä tässä suppeassa otoksessa, ja syy monien runoilijoiden poissaoloon on se, että Peru (ei ainoastaan Lima) on vastakohtien maa, joka on luonnoltaan uutta synnyttävä ja luova. Maassa on paljon runoilijoita ja monet heistä ylevöittävät runouden nimen. Siitä huolimatta, nämä uudetkin äänet ansaitsevat huomion ja huolenpidon. Kaikki runoilijat, vaikka ovatkin erilaisia tyyleiltään, mielenmaisemiltaan, teemoiltaan ja intensiivisyydeltään, osoittavat teksteissään selkeää laatua ja voimaa. Toivomme että voimme rikkoa etäisyydet kielen avulla, ja että tämän pieni palanen Limaa täyttää teidän, rakkaiden lukijoidemme, silmänne ja sydämenne. Seuraavassa numerossa tulemme löytämään maaseudun taivaat, epäilemättä paljon rikkaammat ja tähtikuvioitetummat.

Andrea Cabel]

[Traducció d'Enna Angervuori

 | a | entrada | Llibre del Tigre | sèrieAlfa | varia | Berliner Mauer |